Göötti-lehti on voittanut Kennelliiton rotujärjestölehti- kilpailun 2003. Palkinto tuli Göötin tekijöillekkin yllätyksenä, sillä itse ei oltu mihinkään kilpailuun osallistuttu, mutta lehti lähetetään jäsenten lisäksi myös näyttelytuomareille, yhteistyökumppaneille ja tietenkin myös Kennelliitolle. Sieltä sitten useiden lehtien joukosta noteerattu juuri Göötti.
Kilpailun raati perusteli valintaansa näin: ”Göötti on malliesimerkki erinomaisesta tiimityöstä. Lehti on huolella tehty ja siististi tilaa säästäen taitettu. Jutut ovat informatiivisia, juttuvalikoima laaja ja runsas sekä monipuolinen kuvitus rotulehtien parasta A-luokkaa.”
Eli juuri ne seikat, joihin lehdessä on haluttukin panostaa. Sisällössä on pyritty huomioimaan kaikenlaiset göötti-ihmiset ja artikkeleiden käsittelevän niin tavallista arkea, kuin tutkittua tietoa eri ilmiöistä.
”Yhdistys panostaa paperiseen lehteen, ja mitä ilmeisimmin sitä on pidetty merkityksellisenä myös jäsenistössä jäsenmaksun kautta. Haukkaahan lehti ison siivun budjetista. Visuaalisen ilmeen takana on taittaja, jonka kanssa yhteistyö on sujuvaa ja miellyttävää. Iloksemme Kirsi lupautui kertomaan, millaista on taikoa tiedostokasasta siisti ja näyttävä lukupaketti!”
Taittajan täpinät
”Kuultuani Gööttin rotujärjestölehti-kilpailun voitosta, olin aivan täpinöissäni. Todella hienoa, että Kennelliitolta löytyy tällainen palkintogategoria, me lehdentekijät kun saamme yleensä patsastella huomaamattomana verhojen takana. Kyllä taas jaksaa sipistellä ja hypistellä upean lehden äärellä.
Onnistunut taitto vaatii monenlaista osaajaa. Ensimmäiseksi lehtitoimikunta valkkaa ja kirjoittaa lehteen päätyvät jutut, joita Göötissä onkin erityisen monelta kantilta katsottuna. Taittajaa ilahduttaa että huomioidaan niin kotikoirat – kuin näyttelykoiratkin ja koirilta kysellään vielä ”mielipiteitä ja kokemuksia” monista tapahtumista – antaen näin päätähdille se oma ääni. 🙂 Lehdessä on niin laajalti koira-asiaa, että lukemista löytyy myös vielä göötittömiinkin talouksiin.
Göötillä on monesti mukava pilke silmäkulmassa. Tämän veitikan ominaispiirteet tulevat hyvin esille taitavien valokuvaajien ansiosta. Valittavanani onkin usein enemmän onnistuneita otoksia, kuin mitä lehteen lopulta mahtuu, ja niiden valinta onkin yleensä kaikkein vaikeinta. Jokaiselle jutulle on varattu tietty määrä tilaa ja taktikoinkin artikkelit usein niin, että alkupalaksi muokkaan tekstit, jolloin nään kuville jäävän tilan, seuraavaksi herkuttelen kuvavaihtoehtojen parissa ja jälkiruokana mietin värit, jotka stemmaisi valittujen kuvien kanssa.
Yleensä näillä toimenpiteillä päästään jo lähelle hyvää, mutta em. sipistelyyn ja hypistelyyn käytän mielelläni vielä reilusti aikaa. Mutta kaikkein tärkeintä on juurikin tuo laadukas sisältö, jonka kirjoittajat ja kuvaajat toimittaa. Lehtitoimikunta tarkistaa lähettämäni vedoksen ja tekee tarvittavat muutospyynnöt. Göötti menee yleensä 3:n vedoskierroksen jälkeen painoon. Se on aika vähän, ottaen huomioon lehden laajan sisällön. Kun lehti sitten aikanaan postiluukusta tipahtaa, ensitöikseni nuuskuttelen paperin ja tuoreen musteen tuoksua, johon olen ehtinyt jäädä koukkuun.
Olen tehnyt taittajan työtä pian kolmekymmentä vuotta. Siihen sisältyy oikeastaan kaikki paperille painettavat tuotteet, kirjat, lehdet, julisteet jne. Lehti-kavalkaadiin kuuluu suurimmaksi osaksi erilaiset järjestö- ja jäsenlehdet, ja Göötti onkin ensimmäinen koiralehteni. Koulutukseltani olen sivunvalmistajamestari ja yrittäjänä on nyt viides vuosi menossa.
Perheessäni on ollut aiemmin mm. suomenpystykorva, labbis ja saksanpaimenkoira. Tällä hetkellä elämääni suloisuttaa kaksi maatiaiskissaa, Piu ja Mau, ja olenkin eläinrakkaana monirotuinen.
Iloista Gööttisyksyä kaikille, laittakaa juttuja ja kuvia toimitukselle menemään, niin näämme lehden sivuilla” Kirsi
