Asusteet ja inspiraatiota yrittämiseen on antanut Virkkukoukkunen Oy, Tiina Kärkäs-Sund. Laitteet ja ylläpito on varmistettu Upsys Oy:ssä Jerkker Pennasen rautaisella osaamisella.
Kuva ja yritysasiantuntijuus Kehy:stä, Sven Langbein
Henkinen tilinpäätös on kirjoitettu kauniina syyspäivänä Saimaan Saaressa.
Ensimmäinen vuosi yrittäjänä on täynnä. Vuosi on sisältänyt paljon odotuksia ja täyttyneitä tavoitteita, mutta myös pieniä virheitä ja takaiskuja. Eli varmaankin juuri sitä mitä yrittäjyydeltä voi odottaakin. Yrittäjyys on antanut elämälle virkistävää tekemisen meininkiä ja sille omalle työlle arvon, jota ei ehkä vieraan leivissä osannut sisäistää. Siitä syntyi ajatus kirjoittaa henkinen tilinpäätös.
Aloitin matkan varovasti kevytyrittäjänä, mutta hyvin pian huomasin ettei se ollut kaikilta osiltaan riittävä vaihtoehto, toimintamallissani se oli myös ratkaisuna kallis. Siirryin jo kuukauden päästä tavalliseksi toiminimiyrittäjäksi ja ulkoistin kirjanpidon ammattilaiselle. Ehdottomasti viisas ratkaisu, kaikkea ei tarvitse osata eikä tehdä itse, vaan jokainen on oman alansa ammattilainen. Järjestelmien vaihdossa oli tietysti omat kiemuransa, mutta niistäkin selvittiin.
Yrittäjyys alkoi syyskuusta, viimeiseltä vuosineljännekseltä, joka graafisella alalla on yleensä se virkeä jakso. Töitä painettiin siis tukka putkella aina vuodenvaihteeseen saakka. Tammikuu on perinteisesti ”hetken huokaus” ennen kevään vastaavaa nousua. Mutta juuri kun kevät oli käsillä, iski korona. Kohdallani se tarkoitti sitä, että iso osa painotuotteista jäi painamatta. Tässä tilanteessa en tietysti ollut yksin, vaan koko yrittäjäkaarti pidätti hengitystään. Leivän syrjässä kuitenkin pysyttiin säännöllisesti ilmestyvien lehtien avulla. Oppi tästä on, että yksi genre ei riitä, vaan tuotevalikoiman on oltava laaja ja yrittäjän oltava taipuvainen muuttamaan painopistettä hyvinkin lyhyellä aikavälillä.
Päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että tämä hiljainen ajanjakso käytetään uuden oppimiseen. Yrittäjän oppisopimus oli siihen mainio keino, ja tekniseen puoleen löytyi lukuisia verkkokursseja hyvinkin pienellä rahalla. Luovalla puolella ”harrastan” digitaalista piirtämistä, joka on myös mainio rentoutumiskeino. Haaveissa on näiden lisäksi käydä graafikko-koulutus, josta voisi saada visuaaliseen puoleen uusia ideoita. Sen olisinkin jo aloittanut tänä syksynä, mutta koronan vuoksi peruuntui valitsemani vaihtoehto sivutoimiseen koulutuksen kokonaan. Mutta kyllä senkin aika vielä koittaa.
”Muodikas” etätyö on ollut kohdallani arkipäivää jo useita vuosia ennen yrittämistäkin, eikä korona sikäli aiheuttanut fyysisiä toimenpiteitä. Kesä työskenneltiin Saimaan saaressa ja talveksi siirrytään mantereelle – juurikin näinä päivinä. Toiselle vuodelle harpataan edelleen koronan varjossa, mutta näkymät eivät kuitenkaan tunnu niin synkiltä, kuin keväällä. Aika näyttää onko sittenkin kyse vaan tottumuksesta aiheeseen.
Erityisesti ensimmäisessä toimintavuodessani ilahdutti entisten asiakkaiden uskollisuus. Taustallahan oli pitkä ura Painomerkki Oy:ssä, joka lopetti toimintansa elokuussa 2019. Jatkoin Painomerkin ”perintöä” itsenäisenä yrittäjänä ilman tuotantokatkoksia, jolloin asiakassuhteet säilyivät suurelta osin ennallaan. Iso kiitos yrittäjä Arto Orakselle tuesta ja neuvoista tällä siirtymätaipaleella. Vuosi on tuonut myös runsaasti uusia asiakkaita ja lukuisten erilaisten töiden kirjo jaksaa aina ilahduttaa.
Ensimmäinen tavoite oli yksinkertaisesti työllistää itsensä ja se tavoite täyttyi, vuosi on siis ollut hyvä, eikä yrittäjäksi ryhtymistä ole tarvinnut katua. Olen saanut opetella paljon uutta, tutustua uusiin mahtaviin ”kollegoihin” ja ennen muuta jatkaa perheen yrittäjätaustaa taas yhdellä sukupolvella.
Vuosipäivän kunniamaininnan myönnän Imatran Kehy:lle. Se on ollut tukena ja neuvojana ihan alusta saakka: Silloin kun vasta mietin onko minusta yrittäjäksi, yritysmuodon valinnassa ja lukuisissa muissa teknisissä kysymyksissä, mitkä jo yksistään startissa mietityttivät, sekä myöhemmin myös lukuisissa korona-kysymyksissä. Kehyn neuvoilla ei ole koskaan tarvinnut kokea olevansa yksin, edes yksinyrittäjänä.
Takaisin artikkeleihin
